Ansiokas sihteerimme ja sanantaitaja Juntusen Jaska arveli rönttösen sopivan savolaisen suuhun paremmin kuin ronttosen.
Tätä ei voi epäillä. Rönttönen on kuhmolaista perinneruokaa, eräänlaista piirakkaa. Rönttösistään, erityisesti mustikkarönttösistään, tunnetaan Hyvärisen leipomo, joka valmistaa muitakin perinnetuotteita, mm. muikkukukkoja.
Rönttönen sopii paremmin myös satakuntalaiseen suuhun kuin ronttonen, joka merkitsee kulahtanutta saapasta. Ronttonen saappaasta tulee, kun sitä paljon heittää.
Ronttosella on myös sivumerkitys: se tarkoittaa veijaria, iloista velikultaa - miksei myös siskokultaa - sellaista kuin me Saapasseura Ronttosten jäsenet.
Myös ronttonen on ilmeisesti savonkielen perua, sillä sain tuon kunnianimen savolaissyntyiseltä siipaltani paljon ennen Saapasseura Ronttosten perustamista. Se liittyi yleensä tilanteisiin, jolloin saavuin pitkältä reissulta kotiin väsyneenä ja rähjääntyneenä, mutta onnellisena, ja nukahdin oitis sohvalle.Olin tulossa siis ronttosreissulta.
Länsi-Suomessa tunnetaan ehkä samansukuinen sana "rontti", joka liitetään kollikissoihin, jotka intohimoisessa suhteessa keväistä harrastustaan kohtaan ovat varmasti meidän saappaanheittäjien veroisia. |