Olenko edelleen siellä? Paratiisissa, merestä nousseessa? Henkeäsalpaavan kauniiden maisemien ja eksoottisen luonnon ympäröimänä. Onnellisuudesta päätellen: ehkä.
Â

Â
Keskellä Atlanttia uinuva saariryhmä huokuu kiireettömyyttä. Ystävälliset, hieman ujohkot ihmiset malttavat antaa vieraille omaa rauhaa. Luonto vaihtelee tuliperäisen karusta maisemasta rehevään kasvillisuuteen. On kuumia lähteitä, kraaterijärviä, vihreitä vuoria, vesiputouksia, peltoja, viiniviljelmiä, kukkaloistoa. São Miguelin saarella asukkaat maksavat erityistä kukkaisveroa, eikä se ole mikään hippivitsi. Kukkaisverovaroin palkatut puutarhurit hoitavat saaren jokaista pengertä kuin omaa puutarhaansa.
Â

Â
Ei, kyllä se taisi olla vuosi sitten, kun vierailimme Caldeira Velhan vesiputouksilla, Antonio Borgesin puistossa ja Lagoa das Sete Cidadesin kaksoisjärvillä. Maistelimme Ribeira Granden kaupungista ostettuja taivaallisia passion- ja ananas-liköörejä. Ja nautimme elämästä.
Â

Â
Lokakuinen ilta. Restaurante Bar Colégio 27, Rua Carvalho Aráujo, Ponta Delgada. Viettelevä illan hämy, hyvä ruoka, viini. Saudade…
Â