Sormet lipsuen…

Tällävälin – kun saapassivuilla on käyty kiihkeää keskustelua saappaanheiton perimmäisistä kysymyksistä kuten teipeistä, hiuslakasta, notkeasta kumista ja liukkaana lipsuvista sormista… - saapasnainen on ehtinyt lokoilla ja ottaa hieman etäisyyttä tähän rakkaaseen heitto- ja hauskanpitolajiin. Saapasnaiselle tosiaankin ovat tärkeitä molemmat: saappaan heittäminen (ja siinä kehittyminen) sekä hauskanpito. Eivät ne pois toisiaan sulje, pikemminkin kaipaavat toisiaan. Suorastaan huutavat. Oi. Tähän tekisi mieleni siteerata Tommy Tabermannin teosta Intohimon panttivanki, mutta jääköön…

 

Pitoaineiden käyttö ei tietääkseni ole “noussut yhtäkkiä näin pahaksi”, vaan nyt kun kysytään, myös mm. ne maan hiljaiset, jotka eivät pitoainetta käytä ja ovat sopeutuneet tilanteeseen, saavat kertoa oman mielipiteensä. Samalla tavalla kuin pitoaineen kannattajat. Se kai on nyt käynnissä olevan keskustelun ja gallupin tarkoitus: kysyä mitä mieltä ihmiset ovat, tarjota vapaa keskusteluareena. Ei mielipiteitä kannata kavahtaa, ainakaan jos ovat asiallisesti perusteltuja. Siihen nyt vaan on sopeuduttava, että ihmiset ovat asioista joskus eri mieltä.

 

Noooh, minäkin olen varautunut, ihan niinkuin tähänkin saakka, heittämään edelleen mömmöjen tahrimilla saappailla, jos niin enemmistö tahtoo. Ja tinkimään omasta heittonautittavuudestani. Itse en käytä pitoaineita, ja niiden tahraamien saappaiden kanssa olen tottunut elämään. Joskus heitto menee pieleen pitoaineen tahraamalla saappaalla, mutta kokonaisvaltaiseen elämäntapaani se ei kovin suurella siivulla iske. Minun egoani se ei syö eikä pienennä.

 

Olisi hyvä, jos mahdollisimman moni eri henkilö kertoisi mielipiteistään sen sijaan, että muutama henkilö toistelee omaa näkemystään uudelleen ja uudelleen. Saapasnaiselle on täysin samantekevää, kertooko mielipiteensä nimellään vai nimimerkillä – henkilön aseman, ranking-sijoituksen, paljonko rautaa nousee penkistä tai vaikkapa nyrkkien kovuuden ei pitäisi vaikuttaa mielipiteen arvoon.

 

Saapasnaisen unelma – kohti sinistä merta!

 

kohti-sinista-merta

2 Comments

  1. Posted 31.10.2009 at 21:08:16 | Permalink

    Sä meren rannan nurmelta teit saappaan kiitotyöt.
    Nyt tiedät myöskin millaisia on urheilijan yöt.
    Minä jatkoin takomossa. Ja hikisessä virastossa.
    Ei kutsumuksen mukaan mene jokaiselle työt…

  2. Posted 31.10.2009 at 21:09:42 | Permalink

    Hieno kuva. Siitä voi aistia miltä tuntuu olla lähellä sinistä merta ja nauttia avarasta, suvaitsevaisesta maailmasta.