Mielenkiintoinen ja haastava Saksan Döpelnin saapasreissu autovuokrauksineen ja Berliinin ajeluineen on takana. Pahin haaste kuitenkin oli itse saappaanheittokilpailuissa jossa heitin Siili saapasta ilman minkäänlaista pitoainetta, vaikka loppukierroksilla sain pitoteippiä parhaat paukut olivat jo käytetyt. Pitoainetta en ottanut mukaan koska meillä ei ollut ruumaan meneviä tavaroita eikä matkustamoon saa viedä yli 250ml tulenarkoja aersoleja, toisaalta halusin kokeilla heittämistä ilman pitoainetta ja valmistauduin siihen henkisesti etukäteen. Olenhan heittänyt ison osan harjoitus heitoistani ilman pitoa, mutta kisassa se on aivan eri juttu. Lämmittelyssä sain pari kertaa omalla liidokilla 60m ja kaikki näytti hyvältä, omassa saappaassa tosin oli pitoaineen jämiä ja kulunut pitävä otekohta. Kilpailukenkät olivatkin sitten uusia ja liukkaampia kuin omani ja kolmannella heitolla saapas lipsahti kädestä aiheuttaen lievää kipua olkapäässä, laitoin siihen heittoon vähän riskiä, teen niin lähes aina jos avaukierroksilla tulee hyvä tulos. Ihan mahdollista olisi että tulevaisuudessa heittetäisiin ilman pitoainetta tai teippiä mutta saappaan pintamateriaaliin pitäisi tulla muutoksia. Reisssusta sen verran että aika edullisesti päästiin liikkeelle. 130€ lennot meno-paluu kahdelle, autovuokra 112e 2vkr ja + polttoaine 1200km 100€, hotelliyö 70€/yö tohon jos saisi porukkaa mukaan niin tulisi paljon halvemmaksi. Syyskuun alussa riennetään heti Viron Viljandiin iskemään saapasta taivaan tuuliin. 
Uusi haaste
Syksyn tuntua
Syksy alkaa hiljalleen lähestymään ja niin myös saappaanheiton “syyskausi”. Tässä välissä kävin heittämässä kiekkokisan, tuntuu että syksy voisi tuoda pitkiä kaaria. Toivottavasti selkä kestää hyvin loppukauden niin kuin tähänasti, itseasiassa oikein odotan taas, jotta pääsis repimään saapasta ilmojen halki. Viimesyksyltä jäi hyviä muistoja ennätyksen muodossa, miksipä ei siis tänävuonna kanssa. Painoa on tippunut vuodessa viitisenkiloa mutta voimissa se ei näy, melkeinpä päinvastoin. Kroppaa on kevyempi liikuttaa ja olo tuntuu paljon ketterämmältä ja kyllähän kiekkotulosten vakiinnnuttaminen yli 41m kertoo että tehoja myös on.
Ystävyyttä yli rajojen
Lauantain 2.8.2009 käytiin Joroisissa Metalliliiton saappaanheiton mestaruuskilpailut. Onneksi lähdin koska kisassa oli paljon tunnetta mukana erinäisistä syistä, henki kilpailuissa oli loistava. Kilpailut eivät olleet minkään liiton alaiset siksi sinne oli helppo tulla ja vain heittää, koska siitähän saappaanheitossa on kysymys eikä mistään valtapelistä. Toivottavasti tämä laittoi hieman herrojen mietteitä uusiksi ja saataisiin taas heittämiseen kaikille se riemu mikä lajissa on ollut ja tulee olemaan. Kuva kertokoon enemmän kuin tuhat sanaa.
SM-kilpailut
Täytyy olla tyytyväinen, omasta mielestä lähes täydellisen taistelun jälkeen voitin SM hopeaa. Nyt saldoni ulkoratojen SM kilpailuista on: 2004-2009 2 Kultaa, 2 Hopeaa, 4 ja 18 sija. Kaksi ensimmäistä heittoa meni surkeasti ja tilanne näytti riistäytyvän käsistä MM kisojen tapaan, ongelmaksi oli muodostua pitoaine mitä en halua peukalossani olevan, sitä vain on jäänyt saappaan sisään muilta heittäjiltä. Tällä kertaa tajusin laittaa otekohtaan hiekkaa joka sivuutti liimamaisen pinnan saappaan varren yläosasta ja niin sain saappaan irtoamaan oikessa kohtaan ja olin mukana taistelemassa mitaleista. Heti 4 kierroksen alussa sain parhaani joka kohosi aavistuksen ylös, mutta se riitti mitaliin.
Minusta saappaanheittokilpailut omassa sarjassani ovat verrattavissa mihinkä muuhun kilpailuun tahansa missä olen ollut, kilpailullisuudellaan, jännityksessään, tasaisuudellaan, haastavuudeltaan ja teknisyydessään. suosittelen saappaanheittoa kaikille.
Nyt tuleekin mielenkiintoinen loppukesä, koska olen mukavassa ja terveessä kunnossa, katsotaan mihinkä saapas vielä lentää.
Kuvassa Voittaja Pertti Pasanen Kuopiosta, mies tuntemattomista niin kuin minäkin aikoinaan nappasti hienolla suorituksella voiton. Oikealla mielestäni kaikkien aikojen mies-saappaanheittäjä Jouni Viljanen 4MM ja 3SM voittoa yhteensä 17 henkilökohtaista mitalia ja ME halussa 1997-2007 muistaakseni ja jälleen pallilla. Jouni on juuri niin hyvä heittourheilija kuin voi olla, rauhallinen olemus, mutta kuitenkin aivan järkyttävän kova räjähtävyys ja päälle mahdoton määrä taitoa takaavat jännitystä ja upeaa katseltavaa. Toivottavasti Jouni viihtyy kilpailuissa vielä pitkään.
Valmistautuminen SM kisoihin 2009
Se tapahtui hyvin yksinkertaisella kaavalla, kovaa harjoittelua muuten paitsi saappaalla ei heiton heittoa. Männä viikolla tosin tuli paljon tehokkaita suorituksia kiekolla, kivellä, kuulalla, keihäällä ja moukarilla, kyllä ainakin lähtönopeus pitäisi saappaanheitossa riittää, luotan kovasti saapastekniikkaani. Uskon että heitto ei ole kovin pahasti hukassa kun lauantaina ja sunnuntaina heitetään rautavaaralla saappaanheiton 18. Suomen mestaruuksista.
alla olevassa videossa keihäs lentää n.66m, parhaan tuloksen heitin kierrosta myöhemmin ja voitin 68,16m pitkällä heitolla Lahden seudun piirinmestaruuskilpailuissa Iitin kausalassa hopeaa Pauli Piiparisen jälkeen.
Tulos on minun kaikkien aikojen 5 paras, paremman tuloksen heitin noin 9v sitten.
Kuulumisia
Nyt on todella päästy hyväänkuntoon mitä se sitten tarkoittaa saappaassa, en tiedä? Eilen tempauksessa ennätysrautoja kolisteltiin ja siitä kiekkokisastakin jäi ennätys käteen 42,47 ja yliastutulla mittasivat yli 43metrisen. Tosta kun summaa että kilosella saappaalla heitin MM kisois 46m niin, ei oo mahdottomat erot, toivottavasti, selkä pysyy hyvänä loppukesän ja pääsen liidättämään saapasta vielä huippulukemille. Valmennuspuoleltakin kuuluu hyvää kun valmennettava on heittänyt kahdesti peräkkäin pojat 17v nuorten eliittikisojen voittoon.
Harjoittelua
Saappaanheiton MM-kisoista on toivuttu ja harjoittelu on jo aloitettu kohti kesän kuumia kisoja, niin yleisurheilussa ja saappaanheitossa. Tiistaina Orimattilassa kiekonheittokilpailu, tiukasti 40m tavoitteena, tänään se jo treeneissä meni aika helposti.
Yhtenä harrastuksenahan minulla on viedä nuoria/nuorta keihäänheittäjiä etiäpäin ja yhden kanssa on töitä tehty myös nyt kesällä ja alkaa valoa näkyä tunnelinpäässä, sieltä minä saan treeni-innon ja oma kuntokin nousee siinä missä nuorienkin. Tottakai loppukesästä odotan pitkiä saapaskaaria niin muilta kuin myös itseltäni.
MM-kisat “jossittelua”
Kauden päätapahtuma 18. saappaanheiton MM kisat ovat takana todella ristiriitaisin tuntein. Karsinnassa kovalla itseluottamuksella hyvä heitto ja karsinnan voitto, sitten hyvä iltaruoka, rupattelua ja pari lonkeroa, huonot yöunet ja aamulla maajoukkuekisa. Huomasin heti aamulla että nyt ei jalat toimi, se tarkoitti sitten kisassa sitä että rytmi ja ajoitus oli pielessä, voitimme sentään maajoukkuekisan Viron edestä! Pieni välipala ennen finaalia ja kovalla rytinällä heittämään, mutta ei- ei sitten millään ja katsomoon kolmen kierroksen jälkeen. Jännityksellä ei voi selittää tulosta mie jännitän aina ja osaan käsitellä sitä vai osaanko, moni on sanonut että mie puristan ja se näkyy, entäs sitten kun lähtee pitkiä heittoja? Oh hoh kylläpä se on helppoa ja rentoa, kyllä se on hyvin pitkälle niin, että heitto joko kulkee tai ei kulje sitä ei kisan sisällä pysty muuttamaan, heittoni olivat todella rentoja ja helppoja mutta pieni ajoitus virhe veivät saappaat maahan, noilla heitoilla olisi yhtä hyvin voinut räväyttää pitkällekkin mutta tämä on jossittelua, minun aikani vielä varmasti tulee!?
Loppuvirittelyä
Viimeisiä virityksiä vaille on tämän pojan MM projekti 2009, tekniikka on aika vakio ja fysiikkaa ei enää paremmaksi saa. Nyt vain pidetään kroppa virkeänä muutamalla harjoituksella ja ensi lauantaina klo 18.00 alkaa karsinta, ilmeisesti mitään karsintarajaa eivät laita, vaan 25 parasta 60 heittäjästä pääseen sunnuntain finaaliin. Tulossa on ilmeisesti aika lämpöiset ilmat joten nestettä pitää olla ja turha jaloilla olo ei kannata.
2 viikkoa MM-kisoihin.
Nyt oli asiaa vaikka kuinka ja paljon, ensimmäisenä tulee mieleen sää ulkona, hyvä treenisää vilposta ja kosteaa jaksaa mennä ja vipeltää. Itse asiassa viimeviikonloppuna tuli pelkkiä positiivisia herätteitä, jo toinen vasta/sivutuulikisa peräjälkeen, nappasin voiton mukavan väännön jälkeen. Lauantai iltapäivällä heitettiin ns Monisaapaskisa jossa käytettiin vihreää Siiliä, Kurua ja Suhlmania, kaikkien yllätykseksi vihreä Siili jota on moitittu liian löysäksi lähtikin ujeltamaan komiasti lähes 60m, siis oikea ja vasen. Älkäämme siis pois sulje uusia vihreitä ystäviämme. Tosiaan 2 viikkoa aikaa kesän päätapahtumaan saappaanheiton MM kisohin Kinnulassa, periaatteessa kaikki on nyt tehty, vietään juhannus leppoisasti ja treenaillaan tai siis pidetään kuntoa vain yllä. MM kisojen jäkeenhän alkaa kesäloma jonka aikana treenaan kovaa mutta ehkä harvemmin.