Kirjoittajan arkistot: Saapassissi

Kaksi pikataivalta yli vuorten

Aamusumua matkalla Napieriin
Maaseudun ja saappaanheittosalojen tutkija Boot Throwographer syöksyi eilen Overlander- junalla hurjasti keinuen ja kiskot kolisten pitkin kapearaiteista rataa kohti Uuden-Seelannin pohjoissaaren eteläkärkeä, Wellingtonia. Äsken jätimme kyynelehtiviä hyvästejä Saksan saapassisseille. Minä ja Kissa sekä Lily Woodpecker olemme ainoat eurooppalaiset sissit Kumisaappaiden Maailmanpääkaupungissa Taihapessa ja kohta mekin poistumme B. T-ographerin perään.
Matkamme tähänastista osuutta voi kuvata [...]

Kunniaa haimme - taaloja saimme!

Gumboot Dayn aamu alkoi dramaattisesti. Saimme varmistuksen, että suomalaiset saapassissit haluttiin sulkea kilpailun ulkopuolelle, mikä merkitsi sitä, ettemme voisi yrittää heittää uutta Gumboot Dayn maailmankuulua ennätystä, jota tuhannet ihmiset ovat sinnikkäästi koettaneet rikkoa 25 vuoden ajan.
Urallamme kaiken kokeneina ymmärsimme uusiseelantilaisen näkökulman: ennätyksen saisi heittää kuka ja minkä rotuinen ihminen tahansa, kunhan hän olisi paikallinen [...]

Suomalaiset suljetaan ulos?

Kävi kuten muutama tunti sitten ennustin. Huhut suomalaisten valtavista harjoitusheitoista ovat levinneet kylällä ja osa heittäjistä on ilmoittanut tekevänsä lakon ja jäävänsä pois kisasta, jos ammattilaisten sallitaan ottaa osaa. Meille uhkaa käydä kuin Paavo Nurmelle 80 vuotta sitten, ja olen vakuuttunut, että meidän sulkemisemme kilpailusta pois on mitä järkevin ratkaisu.
Kyse on pohjimmiltaan rahasta. Kylällä katsotaan, [...]

Saapaskissa tempaisi takalaittoman

Suomalaisten ensimmäinen harjoitus osoitti, että varoitukseen on aihetta.
Gumboot Dayn järjestäjät Taihapessa olivat helpottuneita, suorastaan riemuitsevia, kun kerroimme, että heidän kilpailusaappaansa ovat vertailukelpoisia eurooppalaisten heittovälineiden kanssa ja joissakin heittämisen hauskuuteen liittyvissä elementeissä ylivoimaisia.
Mainitsimme, että myös Euroopassa pyritään saapasta kehittämällä takaisin kohti saappaanheiton kumisempaa ja hauskuutta suosivaa luonnetta, minkä tiedon taihepelaiset ottivat vastaan iloisin huudahduksin. Järjestäjät ilmaisivat [...]

Taihapen työväentalolla

Kuten tunnettua, vilkas seurapiirielämä eri puolilla maailmaa kuuluu saappaanheittäjien muuten karun elämän valoisiin puoliin. Mutta koska Seiska ja muut erikoislehdet kertovat urheilijoiden hyvin harjoitellusta taidosta panna elämä ympäri maapallon risaiseksi, ja itsestänikin takavuosien nimiheittäjänä maailmalla liikkuu jokunen kaupunkitarina, en dokumentoi ilmiön historiaa toistaiseksi enempää, vaan Ahosen Jannen tavoin säästän sen muistelmiini.

Heittäjien ja muiden työläisten klubi.
Taihepessa [...]

Kotoinen olo

<

Koti-ikävä helpotti, kun heräsimme huurteiseen todellisuuteen.

Ilmasto Taihapessa on ihastuttavan nopeatempoinen. Nurmikko on härmässä. Helteen ja nopeasti ohi kiitäneen sateen jälkeen iski – 2 asteen pakkaskeli, johon sissiosastomme heräilee. Ilmiö lienee yhtä yleinen Uuden-Seelannin kesässä kuin lumihanki Suomessa juhannuksena. Eilen illalla edelleen tuullessa ja sään yllättäen viiletessä totesin T-paidoissaan väriseville paratiisisaaren St. Patrickin päivän juhlijoille, että [...]

Hämäräperäisen pakaasin arvoitus

Terveiset Tyynenmeren saarelta, jossa kuukin on kummempi ja väärinpäin. Se loistaa Ibishotellin katon takana Uuden-Seelannin Wellingtonin bisneskaupunginosassa heijastaen suomalaisen kevätauringon säteitä tänne kauas. Se onko yö vai päivä on hieman filososofisempi kysymys. Ibishotellissa, jota olemme alkaneet kutsua Ibtahotelliksi, on tiistaihin aukeava yö mutta oma pääni elää suomalaista maanantai-iltapäivää.

Vaikka emme vielä ole ehtineet pureutua Uuden-Seelannin [...]

Saapassissit yön syliin

Keskiyöllä lauantai-illan vaihtuessa sunnuntaiksi nousee Uuden Seelannin suomalaista saapassissiryhmää kuljettava Finnairin kone siivilleen välilaskuja tehden. Matka kestää 27 tuntia. Välillä laskeudumme muun muassa Bangokiin, jonka lentokentältä on viestitty levottomuuksista.
Olen yrittänyt miettiä miten tuolla nukkuvan maapallon yllä ajan voisi viettää pitkästymättä. Joitain virityksiä olen tehnyt. Olen varannut matkalukemiseksi Anne-Liisa Palmu-Jorosen muistelmateoksen: Nokian vuodet – Mitä johtamisesta [...]

Pitoainekriisi Afrikassa

Heittäjien klubin lukijat ovat toistuvasti alkaneet kysellä, mitä kuuluu bambaraprinsessa Annille, joka Saappaanheittäjien talossa tarinoi afrikkalaisesta saappaanheitosta selkeällä ja luovalla englannin kielellä, jotka tarinat sitten lähetyspappi Rutkosen opettajatarvaimo Anni Rutkone käänsi luettavalle suomenkielelle. Eikö Anni voisi alkaa blogata, on ehdotettu.
Lähetin Annille sähköpostia ja välitin lukijoiden toivomuksen. Anni vastasi, että itse asiassa hän on uneksinut omasta [...]

Bäng!

Saapaskäsikissa soitti minulle kuusamolaiseen hotelliin ja kertoi kirjoittaneensa saapasblogin englanninkielellä.
- Itse kirjoitus syntyi nopeasti, koska kirjoitin minulle tutusta aiheesta eli kriiseistä. Nyt olen kriisissä nimimerkkini kanssa. Kyse on identiteetistäni: koen tavallaan olevani saapassissi mutta tanssiessani saappaan kanssa kissa, joten olen siis Saapassissikissa. Mutta kansainvälistä yleisöä ajatellen nimen pitää olla englanninkielinen, eikä Cat Guerilla kuulosta uskottavalta ja [...]

Hauskanpito on kovaa työtä

Tänään saimme sähköisen kirjeen Yhdysvalloista. Kris Oprisko IDW Publishing -kustannusyhtiöstä halusi julkaista saappaanheiton ennätyksiä kirjassaan ja kääntyi puoleemme. Välitimme kirjeen tilastopäälliköllemme Olli Rosenqvistille, joka tarttui asiaan oitis ja aloitti kirjeenvaihdon Atlannin taa. Mainittakoon, että kustantajan erikoisalaa ovat humoristiset teokset. Mielestäni sellaisessa mukana olo pönkittää imagoamme erinomaisesti. Kyse on itsestäänselvyydestä. Hakusessa olevan ansaintalogiikkamme kannalta on parempi, [...]

Oi Uusi-Seelanti

Abel Tasman miehistöineen vuonna 1642 oli ensimmäinen tunnettu eurooppalainen porukka, joka näki Tyynellä Valtamerellä seilatessaan maailman saappaanheittäjien mekkana tunnetun Uuden-Seelannin saaren, tai itse asiassa, saaria oli useampia. He purjehtivat saarten ympäri, häikäistyivät sen erikoisuudesta ja kauneudesta sekä  antoivat saariryhmälle sen nykyisen nimen.
James Cook laivamiehineen vuonna 1769 oli ensimmäinen täkäläinen porukka, joka uskalsi astua Uudessa-Seelannissa maihin. [...]

Saappaanheittäjän manifesti

Olen tehnyt elämäntyön miettiessäni, mitä me kuusi miljardia ihmistä teemme, kun 2000-luvun ensimmäisen laman jälkeen kone on lopullisesti syrjäyttänyt työelämästä ihmisen.
Niin lopulta käy, että ihmiskunta ei enää tarvitse tehtaassa edes kaikkein pienempipalkkaisinta jäsentään – ei suomalaista, ei ruotsalaista, ei venäläistä, ei kiinalaista, ei neekeriä, ei bushmannikääpiötä, ei intiaania, ei kolttaa, eikä inuiittia. Se ei tarvitse lypsäjää, [...]

Vaalipuheen kirjoittamisen vaikeus

Jenkkilässä presidenttiehdokkaat kuuluttavat iskulauseissaan amerikkalaista unelmaa. Aina tuo ”American dream” virittää äänestäjien sydänalassa lämpöisiä värähdyksiä. Amerikkalaisesta unelmasta on tullut vientituote.
Mietin itsekseni äsken, mitä tekisin, jos olisin ehdolla Suomen Saappaanheittoliiton puheenjohtajaksi ja astuisin estradille Nokian yleiskokouksessa pitämään vaalipuhettani.
Lausuisinko näin:
”Tytöt! Pojat! Maailma on kurja loukko. Se on  veristä ja epäreilua kilpailua elinehdoista ja pääsystä tosi-TV-ohjelmaan juonittelemaan kanssakisailijan [...]

IBTA:n miesten jalanjäljillä

Meille metsän kasvateille ja puun oppipojille on  pyörryttävä ja humalluttava kokemus, kun saavumme meren rantaan. Ääretön taivaan ja meren sini avautuu mahdollisuuksineen edessämme, eivätkä puiden yksilölliset ja syvän vihreät neulaset enää peitä näkökenttäämme ja estä unelmien avaraa liitoa.
 Kulkiessamme metsän läpi suolanhakureissulla olemme mielessämme syvällisesti hautoneet elämän tarkoitusta: tuulen kaatamaa puuta, konkeloa, halkopinoa, puun outoa yksittäistä [...]